Historia

Paikallisen kansanperinteen mukaan Nõvan Pyhän Olavin kappeli on ollut olemassa jo vuonna 1200. Legenda kertoo, että sumuiselle merelle eksyskelleet norjalaiset merimiehet lupasivat rakennuttaa Jumalalle pyhäkön kiitokseksi, jos selviävät hengissä takaisin maihin. Kuultuaan kukon kiekaisun suuntasivat he Nõvan rannalle. Kuten luvattu, rakennuttivat he rannikon korkeimmalle kukkulalle kappelin ja omistivat sen Pyhä Oleville, Norjan pyhäksi kuulutetulle kuninkaalle. Kukon kunniaksi, joka kiekumisen avulla johdatti heidät oikeaan suuntaan, on kirkon tornissa tavallisen ristin sijaan kullattu kukko. Ottaen huomioon maan jatkuvan kohoamisen ja meren laskun hiekan kertymän jälkeen, uskotaan että vuonna 1200 meri aaltoili juuri kirkon mäen rinnettä vasten. Kylän asukkaat uskovat kirkon olevan rakennettu vuonna 1636 ja perinteen mukaisesti vuonna 1936 juhlittiin näyttävästi kirkon 300-vuotis syntymäpäiviä. Myöhempi dendrokronologinen analyysi määräsi kirkon seinähirsipuiden metsästä kaatamisen vuodeksi 1749, joten oikeastaan kirkko voi olla sata vuotta nuorempi eli rakennettu 1750-luvulla. Toisaalta seurakunnan muistiin perustuva arvio ei välttämättä ole ollenkaan harhaan johtava, sillä jotkut osat periytyvätkin vuonna 1636 rakennetusta kirkkorakennuksesta, mutta ovat jostain syystä remontoitu tai osittain uudelleen rakennettu 1700-luvulla. Uudet tutkimukset tulevat antamaan luultavasti enemmän selkeyttä.